Elintarviketuotteet

Paljon suolaa, lisättyä sokeria ja huonoja rasvoja sisältävät pitkälle prosessoidut teolliset ruoat saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella suurentaa riskiä sairastua syöpään. Tutkijat eivät vielä osaa sanoa, mistä yhteys tarkalleen johtuu.

Monipuolinen vegaaniruokavalio sopii myös urheilijoille. Tiesitkö, että olympiavoittajat Paavo Nurmi ja Carl Lewis olivat aktiiviurallaan kasvissyöjiä? Triathlonistit Dave Scott ja Ruth Heidrich ovat vegaaneja ja kumpikin heistä on voittanut Ironman-kilpailun kuusi kertaa. Lukuisat muutkin vegaanit, kuten kehonrakentaja Robert Hazeley, ovat menestyneet huippu-urheilussa. Suomalaisista vegaaniurheilijoista tunnetuin lienee Harri Nieminen, joka on thainyrkkeilyn amatöörisarjan maailmanmestari. Kasvissyönti ja veganismi eivät siis ole este kovillekaan urheilutuloksille.

Lukuisten tutkimusten mukaan kasvissyönti on terveellistä. Kasvissyönti mm. vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja moniin syöpiin. Kasvissyönti sopii hyvin myös urheilijoille.

Urheilijan tasapainoisen vegaaniruokavalion koostaminen ei ole vaikeaa, vaikka se vaatiikin hieman suunnittelua. Kilpaurheilijoiden kannattaa laatia ravinto-ohjelma yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.

Urheilu kasvattaa energiantarvetta ja voi kiihdyttää myös perusaineenvaihduntaa. Henkilöillä, jotka urheilevat kevyesti pari kertaa viikossa, energiantarve kasvaa vain vähän. Useita kertoja viikossa harjoittelevilla urheilijoilla energiantarve kasvaa selvästi, päivittäinen tarve voi olla 3000–6000 kilokaloria tai vieläkin enemmän.

Energiantarve vaihtelee myös urheilulajeittain. Tekniikkalajit, kuten jousiammunta ja keilailu, kasvattavat energiantarvetta vain vähän. Kohtalaisesti energiantarvetta lisäävät yleisimmät palloilulajit. Kestävyyslajit, kuten kestävyysjuoksu, uinti, pyöräily ja hiihto, lisäävät energiankulutusta eniten.

Harjoittelun koventuessa lähes kaikkien ravintoaineiden tarpeet nousevat. Kasvanut ravintoaineiden tarve tyydyttyy useimmiten luonnollisesti, kun myös ruoan kulutus kasvaa. Tarvittaessa vegaaniruokavalion saa hyvinkin runsaskaloriseksi. Tällöin tulee syödä energiapitoisia ruokia, kuten tofua, muita soijatuotteita sekä pähkinöitä ja siemeniä. Kohtuullisessa määrin syötyinä myös kasvirasvat ja energiapatukat ovat helppo tapa kasvattaa energiansaantia.

Yleisten ravintoainesuositusten mukaan ravinnon energian saanti tulisi jakaa suhteessa 55-60:10-15:30 (hiilihydraatit:proteiinit: rasvat). Hiilihydraatit ovat olennaisin osa energiansaantia ja niiden osuudeksi suositellaan jopa 60–70%. On myös muita teorioita jakaa ravintoaineiden saanti, esimerkiksi 60:15:25 tai 53:26:21. Luvut 40:30:30 ovat myös käytettyjä, esimerkiksi kehonrakentajien keskuudessa.